Vuorotteluvapaa ja –korvaus
Vuorotteluvapaasta hengähdystauko työelämään
Vuorotteluvapaa perustuu kokoaikatyössä olevan työntekijän ja hänen työnantajansa väliseen sopimukseen. Työntekijä voi jäädä 90–359 kalenteripäivän mittaiselle yhtäjaksoiselle vapaalle. Työnantaja sitoutuu täksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistoon työttömäksi ilmoittautuneen työnhakijan.Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaakokeilu on määräaikainen ja on voimassa 31.12.2009 asti, johon mennessä sopimus on tehtävä.
Vuorotteluvapaalle voit jäädä, kun olet ollut
- työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 10 vuotta
- yhtäjaksoisesti vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa
- töissä vähintään 12 kuukautta viimeisten 13 kuukauden aikana, eli jaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso.
Vuorottelukorvaus
Vuorotteluvapaalle jäävä voi saada vapaan ajalta vuorottelukorvausta, jonka määrä on 70 prosenttia hänen työttömyyspäivärahansa määrästä, johon ei lasketa lapsikorotuksia. Työttömyyskassan jäsenen vuorottelukorvaus lasketaan ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta.Jos olet ollut työssä 25 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista, voit saada vapaan ajalta vuorottelukorvausta, jonka määrä on 80% työttömyyspäivärahan määrästä. Päivärahan määrään ei lasketa lapsikorotuksia.
Vuorottelukorvausta haetaan ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan osalta Erityiskoulutettujan työttömyyskassasta ja peruspäivärahan osalta Kelan toimistosta. Vuorottelukorvaus on verollista tuloa.
Lisää vuorotteluvapaasta voit lukea esim. Kelan sivuilta.