Kielen päällä

25.9.2017

Simpanssisängyn arvoitus – toimittaja kääntäjänä

Printtilehtien tulevaisuus on epävarma ja niinpä toimittajien verkko-osaamista pyritään vahvistamaan. Tähän osaamiseen kuuluu myös kyky kääntää ulkomaisten medioiden julkaisemia tekstejä suomeksi. Toimituksellisen kääntämisen keinovalikoima on usein aika kaukana siitä, mihin perinteisemmin kääntävä on tottunut.

- Tervetuloa toimitukseen! Otapa tuo Reutersin uutinen ja käännä se.

eloranta
- Toimittaja ei käännä tarkkaan alkutekstin mukaan, vaan tekee toimitustyötä ja käsittelee vieraskielisen jutun olennaisia asioita toisella kielellä, kertoo Ville Eloranta.
Tämä ei toimittaja Ville Elorannan mukaan olisi edes kovin hämmästyttävä lausahdus juuri aloittaneelle verkkotoimittajalle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kääntämistä pidettäisiin maailman helpoimpana asiana. Toimittajien nyt vain oletetaan oppivan käytännön kautta sen, mitä eivät osaa jo valmiiksi.

- Toimittajan tehtävässä on tyypillistä sellainen, että heitetään veteen ja katsotaan, osaako uida, Eloranta kuvaa tilannetta.

Tällaiseen toimintaan ajavat ennen kaikkea aikataulupaineet. Ne ovat sen pahempia, mitä kovempi uutinen on kyseessä. Ei ole varaa jäädä jalkoihin uutiskilpailussa.

Kompastuskiviä ja tukikeppejä

Torstai 11.10.2012 muistetaan. Se oli päivä, jona MTV3.fi kirjoitti verkkouutisessaan ”Nazisin taistelusta”. Kyseessä oli kiireisen toimittajan kyhäämä virheellinen käännös alkutekstistä ”fighting the Nazis”. Jutussa oli lisäksi jäänyt venäjänkielisen nimen translitterointi muokkaamatta suomenkielisen käytännön mukaiseksi.

Mokat korjattiin pian, mutta sosiaalinen media ei unohtanut.

Toimittajien mokista riittää tarinoita kuin käännöskukkasista konsanaan. Joidenkin alkuperä on hämärtynyt ja on epäselvää, onko sittenkin kyse urbaanista legendasta. Onko joku tosiaan saanut päähänsä, että ruotsinkielinen uima-allasta tarkoittava sana simbassäng on suomeksi simpanssisänky?

Miinoja riittää. Ammattikääntäjä osaa raivata niitä tieltään. Hän osaa esimerkiksi arvioida, milloin oikea kirjoitusasu on hyvä tarkistaa. Marcus Antonius ei jää Mark Antonyksi eikä Köln Cologneksi tai Baijeri Bavariaksi. Hän tietää, että vaikkapa Kielikellosta voisi saada hyviä neuvoja venäjänkielisten nimien translitterointiin. Toimittaja voi joutua pähkäilemään tämän ja monen muun käännösongelman kanssa paljon kauemmin, mihin ei usein ole aikaa.

Pähkäilyä riittää, sillä uutismaailma on kansainvälinen. Uutistoimistojen kuten AFP:n ja Reutersin tekstien lisäksi voi joutua kääntämään esimerkiksi muun vieraskielisen median juttuja, haastatteluja tai otteita erilaisista selvityksistä ja raporteista. Kun vastaan tulee termi, jolle ei löydy noin vain sopivaa vastinetta, kuten officer, voi kiireessä tulla valinneeksi jotakin pöhköä. Vaarallisia ovat myös tutunkuuloiset sanat, kuten billion ja pathetic.

Ei vain kääntämistä

Toimituksellista kääntämistä ei pidä sekoittaa perinteiseen kääntämiseen, vaikka rajat ovatkin häilyvät. Se tarkoittaa valintoja. Voi joutua tiivistämään pitkää juttua, koostamaan useista jutuista yhden tai täydentämään juttua aiemmalla tiedolla. Tyypillistä on myös taustoittaminen eli sen kertominen, miten johonkin tilanteeseen päädyttiin. Joskus täytyy myös tarkentaa, mikä merkitys jollakin kansainvälisellä aiheella on nimenomaan suomalaisille.

Uutistekstin konventiot myös vaihtelevat eri kielialueilla. Englannissa ei kirjoiteta samastakaan aiheesta samanlaisia juttuja kuin Suomessa. Englanninkielinen toimittaja kirjoittaa pitkiä virkkeitä ja kiertoilmaisuja ja välttelee toistoa viimeiseen asti, kun taas suomalainen toimittaja muokkaa virkkeistä lyhyitä ja ytimekkäitä ja puhuu asioista suoremmin.

Kääntäjän ydintaitoihin kuuluu välittää uskollisesti alkutekstin merkitys. Kaunokirjallisen tekstin idiomaattiset ilmaukset käännetään niin, että niiden vaikutus välittyy kohdekieleen. Uutistekstissä ei päde sama. Obamaa ei voi pistää puhumaan Naantalin auringosta.

Toimittaja voi kiertää asioita aivan eri tavalla kuin mihin ammattikääntäjällä
on useinkaan mahdollisuus ainakaan omin päin.

Toimittajalta vaaditaan rohkeutta poiketa alkutekstistä, joskus reilustikin. Silti toimittajiakin kahlitsee toisinaan pelko siitä, että jotain olennaista jää puuttumaan. Varsinkin sitaateista.

- Missä sitten ovat kaikki änkytykset, no- ja niinpä-tautologia? Jos vaikka Donald Trumpia siteeraisi suoraan, sitaatti voisi kuulostaa tämäntapaiselta: ”Muuri, se on muuri, kaunis muuri.” Ei näin voi kirjoittaa lehtijuttua, Eloranta pohtii.

Kiertotietäkin pääsee perille

Ihan miten tahansa ei toimittajakaan voi poiketa alkutekstistä. Keinoja väistellä vaikeita kohtia on kuitenkin enemmän kuin perinteisemmässä kääntämisessä. Se tosin vaihtelee, miten toimittaja osaa niitä käyttää.

Osa tavoista on tuttuja kääntäjällekin, kuten sanakirjat, termipankit ja erilaiset sähköiset arkistot. Toimittaja voi käyttää myös kääntäjille ehkä hieman vieraampia tiedonhakukanavia.

- Ulkomaantoimittajalta tai asiaan syventyneeltä muulta kollegalta voi kysyä, miten heillä on ollut tapana kääntää ilmaisu. Kollektiivinen muisti on hirmu tärkeä tietolähde, Eloranta painottaa.

Toimittaja voi myös kiertää asioita aivan eri tavalla kuin mihin ammattikääntäjällä on useinkaan mahdollisuus ainakaan omin päin. Jos tekstissä on vaikea viraston nimi, ei tarvitse etsiä kissojen ja koirien kanssa sen vakiintunutta vastinetta tai jättää alkukielelle. Voi yksinkertaisesti puhua paikallisesta viranomaisesta. Jos taas toimittaja ei aivan tavoita käännöksellään alkuperäisen sitaatin tunnelmaa, voi saman sanoa epäsuorasti tai jättää pois.

- Jos tekstissä on ylipäänsä vaikea kohta, voi sen ohittaa, koska kaikkea ei ole pakko ottaa mukaan, Eloranta sanoo.

Toimittajille suotakoon kaikki käytössä olevat keinot hyvän jutun rakentamiseen. Voi silti miettiä, olisiko jonkinasteisesta käännösalan koulutuksesta apua siinä, ettei vaikeita kohtia tarvitsisi vain ohittaa, vaan niihin voisi tarttua käännöskoulutuksen tuomalla varmuudella ja keinovalikoimalla. Samoin tietysti soisi kääntäjille toimittajakoulutusta, jottei liiallinen uskollisuus alkutekstille kahlitsisi turhaan silloin, kun on mahdollisuus tehdä irtiotto.

Teksti: Suvi Seikkula
Kuva: Venla Sandgren

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä