Fakta & Fiktio

12.6.2018 9.31

Joustavan ja epävarman ristipaineessa: prekariaatin nousu

Kirjassaan Joustava työ, epävarma elämä (Like Kustannus, 2016) Laura Haapala tarkastelee työn ja epätyypillisten työsuhteiden historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuuden suuntia. Aihe konkretisoituu esimerkkien ja haastatteluaineiston kautta. Kokemuksiaan kirjassa kertoo myös tulkki.

YT-neuvotteluja, työn siirtämistä halvan työn maihin, organisaatiouudistuksia, ulkoistamista. Nykyisin on harvinaista, että ihminen pysyy samassa työpaikassa koko työuransa ajan. Ennen sellaisesta haaveiltiin, nykypäivän nuorilla aikuisilla se ei välttämättä käy edes mielessä.

Epätyypillisissä työsuhteissa, siis muissa kuin vakituisissa kokopäiväisissä työsuhteissa, työskenteleviä kutsutaan prekariaatiksi. Heitä ei yhdistä elämäntilanne, ammatti tai koulutus, vaan se, että heidän työmarkkina-asemaansa leimaa varman toimeentulon puute ja vakituisessa työsuhteessa olevia heikompi sosiaaliturva.

- Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkot pohjautuvat yhä palkkatyönormiin, Haapala kirjoittaa.

Haapalan kirja on jaettu kolmeen osaan. Tausta kuvaa yhteiskunnan matkaa teollisuusvallankumouksesta hyvinvointiyhteiskunnan kautta jälkiteolliseen yhteiskuntaan ja sitä, kuinka työ ja työntekijän asema yhteiskunnassa ovat muuntuneet hyvin erilaisiksi matkan varrella. Todellisuus valaisee nykytilannetta epätyypillistä työtä tekevien omilla kertomuksilla siitä, mitä prekaari arkitodellisuus on. Tulevaisuus tarjoaa vaihtoehtoja prekariaatin epävarman tilanteen korjaamiseksi ja yhteiskunnan rakenteiden sopeuttamiseksi monimuotoiseen työntekoon.

Työelämä teollisten vallankumousten ikeessä

Valistusajan teollisesta vallankumouksesta seurannut tuotantovälineiden kehittyminen mahdollisti ennennäkemättömän massatuotannon, jolle tarvittiin tekijät. Palkkatyön yleistymisen myötä syntyi uudenlainen palkkatyönormi ja säätyjaon tilalle tulivat palkkatyön määrittelemät yhteiskuntaluokat.

Taloustieteilijä John Maynard Keynesin hyvinvointivaltiota ja täystyöllisyyttä painottavaan talousteoriaan pohjautuvan keynesiläisyyden omaksumisen myötä syntyi hyvinvointiyhteiskunta, jossa julkinen sektori varmisti kansalaisten sosiaaliturvan, hyvinvointipalvelut ja
laura-600x854
Laura Haapala tekee myös väitöskirjaa itsensätyöllistäjistä.
yhteiskuntarauhan.

- Myös suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin vahvan ay-liikkeen ja työntekijöiden oikeuksia vaalineen kansalaisliikehdinnän myötävaikutuksella, Haapala kirjoittaa.

"Sosiaaliturvajärjestelmämme ei osaa ottaa
huomioon pirstoutunutta tulonmuodostusta."


70-luvulla keynesiläisyyttä alkoi maailmalla korvata uusliberalistinen markkinatalousteoria, jolloin hyvinvointiyhteiskunnan palkkatyöläistä työmarkkinoiden riskeiltä suojaavat tukirakenteet alkoivat murtua. Hyvinvoinnin edistämisessä tärkeänä alettiin pitää yksityistä omistusoikeutta, vapaita markkinoita ja vapaakauppaa. Tämä johti sääntelyn purkamiseen, millä oli raju vaikutus myös suomalaiseen yritystoimintaan. Pelisääntöjä määrittelivät nyt kansainväliset pääomamarkkinat ja osakkeenomistajat. Yritysten voitot suuntautuivat osinkojen maksuun, eivät niinkään työllisyyden tukemiseen. Sääntelyn purkaminen johti myös valtion ja ay-liikkeen heikompiin mahdollisuuksiin tukea yksilöitä työelämässä.

Teollinen vallankumous on seurannut toistaan ja nyt voidaan puhua jo neljännestä teollisesta vallankumouksesta, tekoälyn, 3D-printtauksen, nano- ja bioteknologian kehitysharppausten ajasta. Teknologian muutosten myötä myös työn rakenne muuttuu. Työ muuttuu yhä joustavammaksi, mikä käytännössä tarkoittaa usein sitä, että joustetaan palkassa ja työvoiman määrässä.

Työelämän turvattomuus kasaantuu yksille

Työmarkkinoiden joustavoittamisen keinot ovat monet. Töitä voidaan siirtää halvempien tuotantokustannusten maihin tai ulkoistaa, työsuhteita voidaan muuttaa epätyypillisemmiksi, kuten nollatuntisopimuksiksi, ja työvoimaa voidaan korvata teknologialla. Toisaalta konkreettinen ja määrällinen työ korvautuu jälkiteollisessa yhteiskunnassa aineettomalla ja laadullisella työllä. Työntekijän ei tarvitse enää olla viisi päivää viikossa ja kahdeksan tuntia päivässä samassa paikassa, jotta voidaan varmistaa työn loppuun saattaminen.

Työelämän turvattomuus on kasvanut, mutta työelämän riskit ja epävarmuudet koskettavat eri ryhmiä eri tavalla. Eroja on niin yksilöiden, sukupuolten, ammattien kuin alojen välillä. Kuilu täystyöllistettyjen vakivirkaisten ja prekariaatin välillä voi olla suuri.

- Kyllähän se joka päivä ihmetytti, että mä teen täällä samoja duuneja kuin te, jotka saatte kolme tonnia palkkaa ja mä saan 600 euroa käteen, kertoo eräs kirjaan haastateltu työelämävalmennuksestaan.

"Prekariaatin aseman muuttamiseen tarvitaan
perusteellista yhteiskunnan rakenteiden muokkaamista."


Joissakin töissä työnantajien viidakko voi muuttua kovinkin sekavaksi. Yksi kirjaan haastatelluista osa-aikaisista on ammatiltaan tulkki, joka tekee työtään aina siellä, missä asiakas on. Hän kertoo kirjassa, kuinka työnantajien kulkukortit ja nimikyltit menivät välillä pahasti sekaisin.

- Sekoilin niiden kanssa, että minkä lafkan kautta mä nyt täällä olinkaan. Saatoin olla samana päivänä samassa paikassa tulkkaamassa eri firmojen kautta, joten vaihtelin niitä kylttejä aina asiakkaan vaihtuessa.

Kirjaan haastatellut toivoisivat enemmän tukea ay-liikkeeltä. Toisaalta myös järjestäytymistä tarvitaan lisää. Esimerkiksi tulkki huomauttaa, että monet tulkit ovat maahanmuuttajia ja tulevat maista, joissa ay-liikkeeseen järjestäytyminen voi olla jopa hengenvaarallista. Tarvitaan lisää tietoa kumpaankin suuntaan sen suhteen, miten voidaan tukea ja mitä tarvitaan prekariaatin työelämän parantamiseksi.

Muutoksia syntyy yhteiskunnan rakenteita muokkaamalla

- Sosiaaliturvajärjestelmämme ei osaa ottaa huomioon moninaisia työtapoja eikä pirstoutunutta tulonmuodostusta, Haapala kirjoittaa.

Etuuksia on vaikea sovittaa yhteen ja byrokratian viidakko on aikamoinen. Prekaari, jonka työ ei asetu sopivaan lokeroon, voi joutua monen haasteen eteen etuuksia hakiessaan. Perinteisellä palkkatyöläisellä on rakenteen tuoma suoja, prekaari saattaa joutua tyhjän päälle. Työ on muuttunut joustavaksi ja verkostoituneeksi, mutta yhteiskunnan rakenteiden pohja on edelleen teollisuusyhteiskunnassa.

"Tarvitaan työn käsitteen määrittelemistä uudelleen"


Työntekijän asemaa heikentää entisestään se, että yksilön omalle suoritukselle laitetaan nyky-yhteiskunnassa niin suuri painoarvo. Jokainen on oman onnensa seppä, toitotetaan ja samalla sivuutetaan valta-asetelmien ja yhteiskunnan rakenteiden vaikutus siihen, mikä yksilöille on mahdollista. Työntekijän aseman ollessa heikko on pelolla ote työelämässä, eikä työehtojen parantamiselle ole otollista ilmapiiriä.

- Prekariaatti tulee töihin tarvittaessa, tekee työnsä hyvin, eikä uskalla olla hankala, jotta töitä olisi myös jatkossa, Haapala kuvaa tilannetta.

Prekariaatin aseman muuttamiseen tarvitaan perusteellista yhteiskunnan rakenteiden muokkaamista, lainsäädännön uudistamista ja työn käsitteen määrittelemistä uudelleen. Hankala haaste. Haapala ei kuitenkaan pitäydy kirjassa ihanneyhteiskunnan haavekuvien maalailussa, vaan esittää monia konkreettisia tapoja, joilla työelämästä voidaan tehdä kaikille mielekästä ja jälkiteolliseen yhteiskuntaan sopivampaa. Siihen tarvitaan radikaaleja muutoksia.

Kyse ei ole vain yksittäisten työntekijöiden työolosuhteiden parantamisesta.

- Prekariaatti tekee juuri niitä töitä, joille jälkiteollinen yhteiskunta on rakentumassa, joten prekariaatin asemaa kehitettäessä luodaan samalla rakenteita tulevia sukupolvia varten, Haapala kirjoittaa.

Haapalan kirja on sujuvasti kirjoitettu, yleistajuinen ja selkeästi jaoteltu. Asiat on esitetty ytimekkäästi ja käyttämättä korkealentoista, jargonin riivaamaa tutkijakieltä.

Lukiessa hieman häiritsi, että ay-liike esitetään yhtenä isona massana eikä monista hyvin erilaisista toimijoista ja intresseistä koostuvana kokonaisuutena. Ehkä paino kuitenkin on siinä, että ay-liikkeen eri toimijoiden tulisi pyrkiä yhä vahvemmin yhtenä rintamana tukemaan työntekijöitä työnteon kentän muuttuessa yhä pirstaloituneemmaksi.

Teksti: Suvi Seikkula
Kuvat: Like Kustannus Oy



Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä