Fakta & Fiktio

18.5.2018 11.12

KAJ:n gradustipendisti Tuula Ulug laati opinnäytteenään suomi-turkki rikosoikeuden yleissanaston

Haastattelimme vuoden 2017 KAJ:n gradustipendin saajaa Tuula Ulugia hänen tutkimuksestaan. Ulug teki opinnäytetyönään suomi-turkki rikosoikeuden yleissanaston.

Kuka olet?

Tuula Ulug, sukunimeni on turkkilainen koska mieheni on Turkista. Olen helsinkiläis-ankaralainen, sillä meillä on Helsingin lisäksi koti myös Ankarassa. Olen tulkki ja kääntäjä. Minulla on aikaisempi filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta, jossa luin arkeologiaa, matkailututkimusta ja ranskalaista filologiaa.

Halusin opiskella tulkiksi sen vuoksi, että olin vuosien varrella oppinut turkkia niin hyvin, että halusin siitä paperit. Koska turkin kieltä ei voi opiskella virallisesti kuin Helsingin yliopistossa – ja sielläkin vain jonkun verran – niin ajattelin, että asioimistulkkaus olisi mukavaa. Samalla saisin turkin kielestä paperit.

Mitä opiskelet?

Kun valmistun Diakonia ammattikorkeakoulusta, tittelini tulee olemaan tulkki (AMK). Olen suorittanut nopeutetun asioimistulkkauksen ohjelman: tavallisesti valmistutaan 3,5 vuodessa, mutta minä valmistun 2,5 vuodessa. Olen saanut osan aiemmista opinnoistani hyväksiluettua, mutta on tässä silti ollut paljon työtä.

Opinnäytetyösi pähkinänkuoressa?

Opinnäytetyöni on nimeltään Rikosoikeuden yleissanasto suomi-turkki. Siinä on tehty sanasto, joka on kerätty Helsingin käräjäoikeuden rikosoikeuden kahdesta istunnosta ja tuomiolauselmista. Sanastoon kerättiin yleisimmin esiintyneet termit, lauseet ja fraasit. Sanastossa on suomenkielisiä termejä ja lauseita, termien määritelmät sekä termien ja lauseiden turkinkieliset vastineet, määritelmät ja käännökset.

Miksi valitsit kyseisen aiheen?

Minua kiinnosti oikeuden kieli. Olen tehnyt joitain käännöksiä ja kamppaillut sen kanssa, ettei ole olemassa mitään kunnollisia suomi-turkki-suomi -sanakirjoja. Ne, joita on olemassa, ovat jo vanhentuneita, eivätkä ne ole miltään erikoisaloilta, vaan ovat tarkoitettu lähinnä matkailijakäyttöön.
ulug_muokattu
KAJ:n vuoden 2017 gradustipendisti Tuula Ulug. (kuva: Venla Sandgren)


Jos haluaa paremman sanakirjan tai kunnollisia sanalistoja, niin ne ovat sitten yleensä jonkun muun kielen kautta, eikä termistö välttämättä ole ihan oikea. Lisäksi tällä hetkellä puhutaan paljon oikeustulkkauksesta, ja päteville oikeustulkeillehan on perustettu oikeustulkkirekisteri.

Pyrkimys on myös siihen, että oikeudessa ihmiset saisivat oikeutta siten, että heillä olisi asiansa osaava oikeustulkki. Autan siis sanastolla sekä tulkkeja, kääntäjiä että opiskelijoita, niin valmistautumisessa kuin työssäkin.

Miksi aiheesi on tärkeä?

Kaikki sanastot erityisesti tulkin työssä ovat tärkeitä. Tulkki ei pysty tekemään hyvin työtään, ellei hän ole valmistautunut ja etsinyt tiettyä sanastoa. Tämä pätee yhtä lailla kääntäjiin. Kaikki erikoisalan sanastot kääntäjän ja tulkin työssä ovat oivia apuvälineitä työhön.

Mitä kieli sinulle merkitsee?

Kielihän on kommunikaation väline! Se auttaa viestin välittämisessä, mutta se on lisäksi avain kulttuuriin ja ihmisiin. Esimerkiksi Turkissa on sanonta, joka menee näin: ”yksi kieli, yksi ihminen – kaksi kieltä, kaksi ihmistä”. Tämä tarkoittaa sitä, että oppiessaan toisen kielen muuttuu samalla ikään kuin toiseksi ihmiseksi, koska pääsee toiseen kulttuuriin sisälle. Tämä on mielestäni kivasti sanottu, sillä se kuvastaa sitä, että kieliä puhumalla tulee samalla rikastuttaneeksi sitä maailmaa, mihin kielen osaamisella pääsee sisään.

Mitä toivot tulevaisuudelta?

Toivon tottakai mielenkiintoisia töitä! Haluan olla kielen parissa tästä eteenpäin, ja pidän niin tulkkauksesta kuin kääntämisestäkin. Minua kiinnostavat lisäksi sellaiset konsultointiin liittyvät työt, missä tarvitaan kulttuurin osaamista. Nykyäänhän puhutaan kulttuuritulkeista, ja uskoisin olevani hyvä myös sellaisessa. Toivoisin voivani toimia jonkinlaisena välittäjänä Suomen ja Turkin välillä.

Mitä tulee alan arvostukseen, niin tulkkauksen alalla ongelmana on nimikkeen suojaamattomuus. Koulutuksella pyritään siihen, että saadaan osaavia tulkkauksen ammattilaisia ja niin sanottua villiä rehotusta alalta pois. Koulutus tuo tulkille valmiuksia toimia ammattimaisesti ja laadukkaasti.

Asiat, joita koulutuksessa opitaan ja sitten käytännössä tehdään, ovat seuraavat: 1) asioimistulkki toimii eettisesti ja asioimistulkkien ammattissäännöstön ohjeiden mukaan, 2) tulkki osaa käyttää erilaisia tulkkausmenetelmiä ja 3) tulkki osaa käyttää muisti- ja muistiinpanotekniikkaa. Näistä lähtökohdista saadaan toimiva tulkkaus ja viesti välittyy.

Uskon, että mitä enemmän on olemassa erilaisia tutkimuksia ja koulutettuja tulkkeja, niin sitä enemmän alan arvostus kasvaa ja näkyy myös palkoissa, eläke-eduissa jne. Moni luulee edelleen, että tulkin työssä riittää se, että osaa vierasta kieltä. Kyse on kuitenkin paljon muustakin: siihen kuuluu kulttuurienvälinen viestintä, minkä lisäksi pitää osata lukea ihmisiä, joten hyvät sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä. Myös hyvät hermot ovat tärkeä asia!

Toivoisin, että ymmärrys alaa kohtaa lisääntyisi ja rikastuisi. Esimerkiksi viranomaiset, jotka kuitenkin ovat tulkkien kanssa paljon tekemisissä, eivät välttämättä tiedä, mikä tulkin rooli on. Ja toisaalta, tavatessaan koulutettuja tulkkeja, he ovat myös kautta linjan tyytyväisempiä tulkkauksen laatuun. Tätä kautta leviää myös hyvä maine.

Teksti ja kuvat: Venla Sandgren
Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä