Fakta & Fiktio

9.11.2018

Sano se sävelin

Anna-Maija Ihander on käännösalan freelancer ja intohimoinen laulujen suomentaja. Hänen kynästään on purkautunut suomeksi laulettuja melodioita konserttilavoille, televisioruutuihin ja teatterinäyttämöille – tulevaisuudessa toivottavasti yhä isommille.

Anna-Maija Ihander
- Keskeisin juttu laulun suomentamisessa on, että teksti sopii musiikkiin, kertoo musikaalikääntämisestä opinnäytetyön tehnyt Anna-Maija Ihander.
Ensin oli kääntäjä, sitten tuli muusikko. Anna-Maija Ihanderin opiskelupolku alkoi Turun yliopistosta ja englannin käännöstieteen opinnoista. Hän oli alusta alkaen innostunut av-kääntämisestä, ja tulevaisuuden toiveissa siinsi elokuvatekstitysten tekeminen.

Ihander pääsi tavoitteeseensa ja alkoi saada toimeksiantoja jo opintojen aikana. Töitä tv-tekstitysten parissa riittikin, ensin Pre-Textillä ja sitten Maikkarilla, kunnes av-kääntämisen alalla alkoi velloa isojen työnantajien ulkoistaessa tekstityksensä BTI:lle. Koitti ajanjakso, jona käännöstyöt jäivät vähemmälle.

Sitten Ihander innostui eräästä norjalaisesta komediabändistä – siinä määrin, että alkoi opiskella itsenäisesti norjaa. Seuraavaksi tie vei Tampereen yliopistoon pohjoismaisten kielten opintoihin, joiden jälkeen työpöydälle alkoi jälleen ilmestyä enemmän tv-tekstityksiä, nyt norjasta suomeksi. Musiikkipuoli kyti koko ajan taustalla.

- Av-käännösten ohella tein muun muassa erilaisia laulujen suomennoksia, osin omaksi ilokseni ja osin esimerkiksi harrastuskäyttöön. Jo hiukan ennen BTI-tapausta olin päässyt myös Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan musiikkiteatteria. Siellä kiinnostus komediaa ja musikaaleja kohtaan syveni.
Musikaalikääntäjän valinnat varmistavat laulettavuuden, seurattavuuden ja illuusion
Ihanderin musikaalien suomentamista käsittelevä opinnäytetyö Mä kerran uskoin haaveeseen – Miten musikaaleja suomennetaan valmistui keväällä 2018. Työssä pureudutaan erityisesti musikaalien sisältämien laulujen suomentamiseen.

- Keskeisin juttu laulun suomentamisessa on, että teksti sopii musiikkiin. Tekstin mitan, tavujen määrien ja pituuksien sekä sanapainojen on oltava linjassa musiikin rytmin kanssa niin, että ne ymmärtää yhdellä kuulemalla. Samalla alkuperäisen laulun sisältö merkityksineen ja riimeineen on välitettävä mahdollisimman hyvin käännökseen, Ihander kiteyttää laulun suomentamisen pääseikat.

Yksi teatteritekstin erityispiirteistä on, että sen on tarkoitus synnyttää illuusio puhutusta kielestä, joka taas on sidoksissa siihen, mitä näyttelijät konkreettisesti tekevät näyttämöllä puhehetkellä. Musikaalissa osa tarinasta kerrotaan laulettuna. Laululla voi olla monia merkityksiä: se voi kuvastella tarinan tai henkilöiden tunnelmia tai kuljettaa esityksen juonta eteenpäin. Tällöin on tärkeää, että laulun mitta ja tekstin sisältö sopivat yhteen eli että teksti istuu melodiaan. Tekstin tavujen kestot ja painot on sijoiteltava melodiaan huolellisesti, jotta laulua olisi vaivatonta seurata.

- Musiikin painollisten ja painottomien sävelten on osuttava mahdollisimman hyvin yksiin tekstin painollisten ja painottomien tavujen kanssa. Kääntäjän valinnat vaikuttavat paitsi tekstin seurattavuuteen, myös tekniseen laulettavuuteen. Joitakin äänteitä on esimerkiksi käytännössä mahdotonta laulaa erityisen korkealta. Ja sitten on tietenkin riimit, jotka nekin onnistuneina helpottavat laulun seuraamista, Ihander listaa toimivan laulukäännöksen kriteereitä.
Toteutustavalla on väliä

Omaa kokemusta laulujen suomentamisesta Ihanderilla on sekä työuraltaan että harrastuspohjalta. Hän on esimerkiksi tekstittänyt musikaali-tv-sarja Gleetä, riimitellyt lauluja dubattuihin elokuviin ja laatinut ystävänsä kanssa yhteistyönä kolmen laulun minimusikaalin.

- Musikaalien suomentaminen vaatii monenlaisia taitoja ja ymmärrystä sekä kääntämisestä että musiikista. On osattava lukea nuotteja, jotta voisi ymmärtää, millainen teksti toimii laulettuna ja millainen ei. Samalla käännöksessä on haettava jatkuvasti tasapainoa lähdetekstiuskollisuuden ja toimivan käännöksen välillä.

Ihander huomauttaa myös, että kyky sanoittaa laulu ei tarkoita, että sanoittaja osaisi automaattisesti tuottaa myös sujuvan laulukäännöksen. Musikaalikentällä vastaan tulleet monenkirjavat suomennokset sekä toisaalta suomenkielisten ohjelmistojen vähäisyys ovatkin toimineet yhtenä kimmokkeena Ihanderin intohimolle.

Musikaalikäännöksiä käytetään paitsi näyttämöllä, myös vieraalla kielellä esitettävien musikaalien tekstityksissä. Sama teksti soveltuu harvoin käytettäväksi molemmissa. Tasokaskin suomennos voi aiheuttaa katsojalle harmaita hiuksia, jos sen käyttötarkoitusta ei ole mietitty tarkkaan. Ihander muistaa, kuinka Åbo Svenska Teater esitti ruotsinkielistä Les Misérables -musikaalia suomenkielisillä tekstityksillä. Tekstitykseksi oli otettu teoksen libreton suomennos eli suomennos tekstistä, joka on tarkoitettu sellaisenaan laulettavaksi esityksessä.

- Libretosta näkyi tekstityksessä vain yksi rivi kerrallaan, minkä vuoksi sitä oli todella vaikea seurata. Kerrallaan näkyvien tekstitysten on muodostettava kokonaisuuksia, aivan kuten tv-tekstityksissä. Sama pätee myös laulettuna esitettäviin teksteihin. Suomennoksen tekninen toteutus ei siis ollut tässä tapauksessa kovin tarkoituksenmukainen.
Hahmotelmia ja koelaulantaa
Uuden laulun suomennoksen Ihander aloittaa perehtymällä musiikkiin sekä syventymällä lähtötekstiin ja tunnistamalla sen avainkohdan. Tuo kohta on usein laulun kertosäe, mutta se voi olla myös vaikkapa laulun nimi, joka mainitaan jossain laulun kohdassa. Sitten hän alkaa pohtia tuolle avainkohdalle sopivaa suomenkielistä vastinetta. Aina suomennos ei synny kronologisesti laulun alusta loppua kohti edeten, vaan säkeet löytävät muotonsa sekalaisessa järjestyksessä. Kun kaikilla säkeillä on suomennoksena edes ”jotain vaan”, alkaa kokonaisuuden hiominen.

- Testaan käännöksen toimivuutta laulamalla sitä itsekseni ääneen. Joskus saatan hakea apua käännöspulmiin esimerkiksi synonyymisanakirjoista. Nautin siitä, että saan näperrellä sanoitusten parissa ja sovittaa niitä lähtötekstin ja melodian asettamiin tiukkoihin raameihin.

Ihanderin puheesta huokuu vilpitön innostus ja palo laulujen sanoitusten kääntämistä kohtaan. Hän vaatii itseltään hyvää jälkeä ja käyttää töihinsä paljon aikaa, vaikka korvaus on usein vaatimaton. Harrastusmielessä ystävien teatteri- tai konserttiryhmien käyttöön kynäillyistä sanoituksista kiitoksena on hyvä mieli ja tekemisen ilo.

- Esimerkiksi Broadway-musikaalit ovat sisällöltään ja muodoltaan niin loppuun hiottuja, että se asettaa käännöksellekin korkeat vaatimukset. Haluan omissa käännöksissäni tehdä oikeutta upeille alkuteoksille. Pitkäaikainen toiveeni on, että saisin tulevaisuudessa tehdä enemmän käännöstöitä musikaalien parissa ja saada työstä palkkaa, vaikka pelkillä musikaaleilla ei kääntäjä Suomen kokoisessa maassa eläkään, Ihander maalailee.

Lopuksi vielä neljä nopeaa.
1.    Mikä on päivän paras hetki tehdä käännöstöitä?
- Aamu.

2.    Duuri vai molli?
- Tämä on vaikea! Suomalaiset ovat ehkä pohjimmiltaan melko melankolisia. Tekee mieli sanoa, että duuri, mutta samalla taustalla kaikuu myös pieni molli.

3.    Mikä tvisti saattaa jäädä käännökseen sinun kynästäsi?
- Etenkin komediakäännöksissä tykkään leikitellä sanajärjestyksellä. Tekstistä tulee silloin lupsakkaampi.

4.    Mikä oli lapsuuden toiveammattisi?
-Disneyn animaattori.

Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa www.theseus.fi/handle/10024/148272

Teksti: Julia Haataja-Kälviäinen
Kuva: Anna-Maija Ihander




Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä