Kielen päällä

15.10.2018

Käännös on osa pelikokemusta

Videopelaaja kiinnittää huomiota pelin tapahtumien ja visuaalisen puolen lisäksi myös pelin käännökseen. Parhaimmillaan pelaaja ei tule edes ajatelleeksi, että pelissä esiintyvät tekstit on käännetty toisesta kielestä. Epäluonteva kieli saattaa sen sijaan ärsyttää tai tuoda pelikokemukseen jopa tahatonta komiikkaa.

Joel Yliluoma
Joel Yliluoma tekee harrastuksenaan käännöksiä vanhoihin konsolipeleihin. Kuva: Joel Yliluoma
Videopeleillä tarkoitetaan tietokonepelejä, konsolipelejä ja älylaitteilla pelattavia mobiilipelejä. Videopelien kääntämisen käsite puolestaan voi kattaa hyvin monen tyyppisiä tekstilajeja pelin tarinaa kuljettavasta kerronnasta ja dialogista käyttöliittymän teksteihin ja valikkoihin sekä käyttöohjeisiin. Riisutuimmillaan pelistä voidaan kääntää vain pakkaus ja ohjekirja. Lisäksi voidaan kääntää pelin sisäiset tekstit ja tekstittää pelin vieraskielinen ääniraita. Kattavimpana vaihtoehtona peliin lisätään myös kohdekielinen ääniraita, eli peli dubataan.

Iiris Jarva selvittää vuonna 2017 valmistuneessa Tampereen yliopiston pro gradu -tutkielmassaan Näkymätön Mario ja nainen nimeltä Aleksi – Videopelikääntämisen haasteita ja pelaajien näkemyksiä videopelisuomennoksista suomalaisten pelaajien kokemuksia videopelien suomenkielisistä käännöksistä.

Jarvan kyselytutkimuksen perusteella pelikäännökset herättävät keskustelua, pitipä pelaaja niitä itselleen tarpeellisina tai ei. Tutkimus on myös muistutus siitä, että onnistunut lopputulos, siis viihdyttävä pelikokemus, vaatii tekstilajien ja kielen hallitsemisen lisäksi myös kääntäjän perehtyneisyyttä käännöksen aihepiiriin, eli itse peliin ja pelien maailmaan ylipäätään.
Laadulla on väliä
Kyselyssä vastaajat pääsivät arvioimaan pelikäännöksiä itse tuntemiensa ja pelaamiensa pelien pohjalta. Pelikäännösten laatu tuntuu pelaajien käsitysten mukaan vaihtelevan huomattavasti todella kehnosta erittäin korkeaan.

Heikkolaatuiseksi koettu käännös vaikuttaa tutkimuksen mukaan lähes poikkeuksetta negatiivisesti pelikokemukseen. Laadukas käännös taas voi saada käyttäjän pelaamaan peliä suomeksi, vaikka tämä pystyisi kielitaitonsa puolesta pelaamaan peliä myös alkuperäiskielellä.

Pelimaailmassa käännös saatetaan helposti mieltää yksinomaan välinearvoksi, joka mahdollistaa pelin pelaamisen, mutta tutkimuksen perusteella käännöksellä on merkitystä myös pelin elämyksellisyyden kannalta.

Suomennosten useimmin tunnistetut positiiviset piirteet liittyivät silti käännöksen välineelliseen arvoon. Käännökset saivat kiitosta siitä, että ne mahdollistavat pelaamisen myös lapsille. Lisäksi suomennos voi auttaa ymmärtämään pelistä yksityiskohtia, jotka voisivat muuten jäädä pelaajalta hoksaamatta. Myös suomennoksen huumorin istuminen suomalaiseen kohdekulttuuriin nähtiin tärkeänä osana onnistunutta suomennosta, eli myös käännösten elämyksellinen puoli nousi vastauksissa esiin.

Negatiivisista piirteistä korostuivat suomennosten kankeus ja epäluontevuus, kielen aiheuttama tahaton huumori ja kontekstissaan virheelliset käännökset. Esimerkkinä epäluontevasta kielestä tutkimuksessa nousi esille peleissä yleinen termi experience points, jonka pelissä esiintynyt, sinänsä virheetön suomennos kokemuspisteet tuntui pelaajasta vieraalta, sillä tämä oli tottunut puhumaan suomeksi expasta.

Toisena esimerkkinä esille nousi kömpelöksi koettu nuorisoslangin jäljittely. Joidenkin vastaajien mukaan pelikäännökset ovat toisinaan kehnoudessaan jopa viihdyttäviä ja tuovat pelikokemukseen sitä kautta humoristisen aspektin. Tällöin negatiivinen ominaisuus saattaakin kääntyä jopa käännöksen voitoksi.

Harrastajakääntäjä kääntää rakkaudesta lajiin
Yhtenä pelikääntämisen haarana voidaan erottaa harrastaja- tai fanikäännökset, joita peliharrastajat laativat ei-kaupallisessa mielessä omaksi ja toistensa iloksi. Harrastuneisuus näkyy usein pelimaailman konventioiden tuntemuksena ja esimerkiksi peliin istuvan sanaston käyttönä; toisaalta fanikäännösten kieliopillinen taso oletetaan usein ammattikääntäjän tuotoksia heikommaksi. Harrastajakääntäjää ajaa henkilökohtainen palo ja aito innostus, jollaista pelimaailmaan vihkiytymättömän ammattikääntäjän voi olla vaikea tavoittaa.

Keravalainen Joel Yliluoma tekee harrastuksenaan käännöksiä vanhoihin konsolipeleihin. Hänen päivätyönsä on pienelektroniikka-alan ohjelmistojen parissa eikä hänellä ole koulutus- tai työhistoriaa kääntämisen parista. Ensimmäisen englanti—suomi-pelikäännöksensä hän laati 2000-luvun alussa.

Jarvan tutkimuksen vastaajat jakoivat varsin yksimielisesti näkemyksen, jonka mukaan pelikääntäjän pitäisi itsekin tuntea pelimaailmaa voidakseen tuottaa onnistuneen käännöksen. Tämä on yksi pelikääntämisen haaste, sillä yleensä kääntäjä saa pelikäännöksen laadittavakseen paljaassa taulukkomuodossa ilman tarkempaa kontekstia, jolloin sujuvan ja tarkoituksenmukaisen käännöksen laatiminen voi olla vaikeaa. Yliluoma kuitenkin allekirjoittaa näkemyksen siitä, että mitä paremmin kääntäjä tuntee pelin, sitä parempi voi käännöskin olla.

– Hyvän käännöksen kanssa jaksaa pelata. Toiseksi paras mahdollinen käännös on sellainen, että pelaaja ei edes tule ajatelleeksi, että kyseessä on käännös eikä pelin alkukieli. Parhaassa mahdollisessa käännöksessä taas käytetään lisäksi esimerkiksi kontekstiin istuvia ovelia ilmauksia ja sanaleikkejä, joiden pohtimiseen on jo nähtävä vaivaakin, Yliluoma kuvailee.

Kuten moni aloitteleva kääntäjä, Yliluomakin suosi alussa lähes sanatarkkoja käännöksiä. Sittemmin tyyli on muuttunut vapaammaksi.

Peliharrastajana Yliluoma tiedostaa sujuvan kieliasun ja sanavalintojen merkityksen osana pelikokemusta. Hänen tarkkuudestaan kertoo sekin, että jos hänen työstämänsä peli on käännetty englanniksi alun perin japanista, hän tarkastaa oman käännöksensä japanin kielen taitoisena mielellään myös alkukielistä versiota vasten.

Yliluoma satsaa myös ruututilan harkittuun käyttöön ja tekstien loogiseen rivitykseen. Näin tarkkoja eivät suinkaan kaikki harrastajakääntäjät ole.
Pintaa syvemmälle ulottuvaa tutkimustyötä
Aina käännöstyötä pohjustavan taustatutkimuksen tarve ei ulotu pelkkään pelattavaan sisältöön. Eräässä Yliluoman kääntämässä pelissä hahmojen nimiä oli ammennettu vanhoista myyteistä ja tarinoista. Yliluoma halusi kääntää nimet, ja suomennoksissa piti kaikua samankaltainen tunnelma kuin alkuperäisissäkin.

Tehtävä vaati poikkeuksellisen syvällistä taustatutkimusta. Aika on kuitenkin harrastajakääntäjän puolella: deadlinet eivät paina päälle ja työhön voi käyttää aikaa juuri sen verran kuin haluaa.

Tavallista on sekin, että valmiista käännöksestä laaditaan päivityksiä, jolloin muokkaukset ja parannukset ovat mahdollisia käännöksen valmistumisen jälkeenkin. Käännöksiä julkaistaan esimerkiksi kääntäjien omilla verkkosivuilla.

Käännösten laatiminen harrastuksena on sen verran aikaa vievää, että Yliluomalla ei ole tällä hetkellä käännöksiä työn alla, vaikka joitakin suunnitelmia on. Käännösten tekemisessä häntä motivoi erityisesti käännösten ohjelmointiin liittyvä tekninen haaste ja mahdollisuus uppoutua pelin maailmaan tavalla, jota pelkkä pelaaminen ei aina mahdollista.

– Minua kiehtoo pelin tarinoihin sukeltaminen ja niiden kertaaminen, jolloin pelistä voi löytää aina uusia ulottuvuuksia. Toisaalta minua motivoi ajatus, että käännökselle voi olla aidosti kysyntää ja tarvetta pelaajien keskuudessa. Ilahduttaahan se kummasti, jos omasta käännöksestä on jollekin iloa, Yliluoma summaa.

Teksti: Julia Haataja-Kälviäinen

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä