Kielen päällä

26.10.2018

#Kieli2018-seminaarissa puhutti kieli ja liiketoiminta

Suomen käännöstoimistojen liitto brändäsi itsensä uudelleen viime vuonna ja toimii nyt nimellä Suomen kielipalveluyritykset SKY. Yhdistys järjesti 3.9. Finlandia-talon vaikuttavissa puitteissa kielialan nykytilaa ja hieman tulevaisuuttakin ruotivan #Kieli2018-seminaarin.

Konstatin Dranch kuva Linda Ahlblad Suomen kielipalveluyritykset SKY
Markkinointitutkimuksen toteutti Nimdzi Insightsin Konstantin Dranch.
Ei uusia oivalluksia markkinatutkimuksesta
Tapahtuman markkinoinnissa korostettiin, että seminaarissa julkaistaan ensimmäisen Suomessa toteutetun kielipalvelualan markkinatutkimuksen tulokset. Tutkimuksen toteutti Nimdzi Insights -tutkimusyrityksen Konstantin Dranch. Selvitys ei tarjonnut juurikaan uusia oivalluksia alalla toimiville, mutta tuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi markkinoille tuleville uusille toimijoille.

Markkinatutkimuksen mukaan kieliala on yhteensä 170 miljoonan euron bisnes, josta julkinen sektori kattaa 44 prosenttia. Viittomakielen tulkkauksen osuus kielipalvelualasta on 23 prosenttia ja tämä osuus on varsin vakaa. Kielialalla toimii Suomessa 1 300 yritystä, joista suuri osa toimii suurempien yritysten alihankkijana.
Suomalaiset asiakkaat arvostavat paikallisuutta
Dranch nosti esiin sen, että suomalaiset asiakkaat arvostavat heidän äidinkielellään toimivia projektipäälliköitä ja paikallista palvelua. Tämän vuoksi ei ole todennäköistä, että suomalaiset käännöstoimistot ulkoistaisivat tai siirtäisivät esimerkiksi projektinhallintansa ulkomaille. Tällaista kehitystä on ollut nähtävissä esimerkiksi Isossa-Britanniassa, josta projektipäälliköiden ja käännöskoordinaattoreiden työt on jo osittain siirretty halvempien tuotantokustannusten maihin.

Markkinatutkimuksen mukaan tulevaisuuden haasteena on alalla esimerkiksi julkisten hankintojen aiheuttama yleinen hintapaine sekä liiketoiminnan kehittäminen. Dranchin mukaan kielialan yrityksillä on usein toinen kahdesta ongelmasta: joko töitä ei ole riittävästi tai tekijöitä ei ole riittävästi.
Yritysten ja yliopistomaailman yhteistyötä
Kielipalveluyritysten johtajien paneelissa esiin nousi keskustelunaiheita, joihin palattiin ohjelmassa myös muuten. Paneelikeskustelijat Semantixin Patrik Attemark, AAC Globalin Leena Peltomaa, Delinguan Katja Virtanen, Transfluentin Jani Penttinen sekä Lingsoftin Maria Leinonen ruotivat muun muassa markkinatutkimuksen tuloksia, hinnoittelua sekä käännösalan koulutusta.

Maria Leinonen Katja Virtanen kuva Linda Ahlblad Suomen kielipalveluyritykset SKY
Maria Leinonen ja Katja Virtanen osallistuivat kielialan yritysten johtajien paneelikeskusteluun.
Keskustelun aikana Virtanen nosti esiin, että yritysten on autettava yliopistomaailmaa, joka toimii jo valmiiksi erittäin rajallisin resurssein. Myös Sandberg Translation Partnersin Anu Carnegie-Brown käsitteli kääntäjien koulutusta iltapäivän esityksessään. Hän korosti sitä, että yritykset joutuvat kouluttamaan koulun penkiltä työelämään siirtyviä kääntäjiä, joten työelämässä vaadittavia taitoja pitäisi opettaa tehokkaammin jo yliopistossa. Lisäksi yritysten olisi hyvä yhdistää voimansa nuorten kääntäjien koulutuksessa. Carnegie-Brownin uhkakuva yliopistoille oli, että jos ne eivät pysty tuottamaan työelämään tarpeeksi valmiita kääntäjiä, yritykset alkavat itse kouluttamaan kääntäjänsä alusta saakka.
Yhteiset haasteet ja mahdollisuudet
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuudessa alalla toimivien on pystyttävä tarjoamaan laaja-alaisemmin erilaisia palveluita. Tämä pätee niin suuriin kielipalveluyrityksiin kuin yksittäisiin kääntäjinkin. Paneelikeskustelussa sekä Anne-Marie Colliander-Lindin freelanceriutta käsittelevässä puheenvuorossa korostettiin verkostoitumisen tärkeyttä, sillä verkostojen avulla voidaan myös nostaa alan profiilia ja tunnettuutta. Verkostoitumalla voidaan myös lisätä alalla elintärkeää yhteistyötä ja välttää poteroitumista.

Näkyvyyden lisääminen oli aihe, jota päivän aikana käsiteltiin kattavasti. Se onkin kaikkien yhteinen haaste, sillä parempi näkyvyys ja ymmärrys alan toiminnasta parantaisivat kaikkien toimintaedellytyksiä.

Jani Penttinen korosti sitä, kuinka tärkeää on kertoa alallamme tapahtumista myös muille. Ei riitä, että keskustelua käydään alan sisällä, vaan siihen pitää saada mukaan myös asiakkaat ja muut sidosryhmät. Maria Leinonen taas painotti, että näkyvyyden lisääminen pelkän näkyvyyden vuoksi on lyhyt tie. Alalla on opittava kertomaan asiakkaalle luodusta arvosta, jotta he ovat valmiita maksamaan siitä. Patrick Attemark tiivisti tämän sanomalla, että meidän on tähdennettävä monikielisen viestinnän olevan osa arvonluontia ja mahdollinen menestystekijä liiketoiminnassa, ei ainoastaan kuluerä.

Teksti: Laura Liimatainen
Kuvat: Linda Ahlblad / Suomen kielipalveluyritykset SKY


Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä