Lentävät lauseet

3.7.2018

Tulkkien asiantuntijuus näkyväksi

"Mediassa kerrotaan aika-ajoin viranomaistulkkauksissa ilmenevistä ongelmista. Tulkkausalan järjestöt laativat näihin vastineitaan. Tarvitaan kuitenkin aktiivista vuoropuhelua, sanan levittämistä, ammattitaidon korostamista ja avointa keskustelua laadun merkityksestä, ennen kuin tilanne voi korjaantua", kirjoittaa Käännösalan asiantuntijat KAJ:n puheenjohtaja Suvi Seikkula.

Alan järjestöt ovat lähettäneet lukuisia mielipidekirjoituksia ja kannanottoja eri medioihin liittyen tulkkausten puutteisiin. Yksi KAJ:n näkökulma asiaan julkaistiin Helsingin Sanomissa 5.3. mielipidekirjoituksessa (maksuton versio KAJ:n sivulla), jossa painotettiin, että tulkkauksen onnistuminen on myös tilaajan vastuulla. Huhtikuussa KAJ korjasi Ylen uutisointiin liittyneessä vastineessaan mediassa esiintynyttä väärää käsitystä ”virallisista tulkeista”. Oikeusturvan varmistaa ammattitulkki, mutta mitään suojattua nimikettä tällaisilla tulkeilla ei ole.

Nyt viimeisimpänä kirjoittivat KAJ ja SKTL yhdessä kannanoton liittyen Helsingin Sanomien uutisointiin 14.6. siitä, kuinka Maahanmuuttoviraston tekemässä sisäisessä selvityksessä on ilmennyt, että turvapaikanhakijoiden tulkkauksen laadussa on esiintynyt ongelmia. Selvityksessä ehdotetaan tulkkauksen laadun tehokkaampaa, systemaattista seurantaa. KAJ:n ja SKTL:n kannanotossa painotetaan, että tulkkaus on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa tulkin osaaminen on oikeusturvan toteutumisen kannalta kriittistä, ja että viranomaisten tulisi edellyttää ammattitulkkien käyttöä.

Nämä kaikki vastineet, mielipidekirjoitukset ja kannanotot ovat erittäin tärkeitä valistamismielessä ja keskustelun ylläpitämiseksi, mutta varsinainen työ tehdään muilla areenoilla. Tarvitaan vuoropuhelua viranomaistahojen ja alan järjestöjen välillä, jatkuvaa sanan levittämistä ja istumista samoissa pöydissä ymmärryksen lisäämiseksi.
Pätevyyden todentamiseen tarvitaan tehokas malli
Laadun varmistaa ammattitulkki, siinä se asia on pähkinänkuoressa. Juuri siksi laadunvarmistus on tärkeää. Pitää kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten tämä laatu varmistetaan. Se on selvää, että jos tulkiksi otetaan kuka tahansa kokematon kaduntallaaja, joka vähän osaa kieltä, mennään helposti metsään. Ihan ensisijaisesti tulee siis huolehtia siitä, että tulkkauksen suorittaa henkilö, jolla on riittävä koulutus ja kokemus tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Tulee myös miettiä, millä keinoin tuodaan näkyväksi tulkkien osaaminen ja vahvistetaan sitä.

Tarvitaan vahvaa panostusta tulkkien koulutukseen. Opetushallituksen ylläpitämään oikeustulkkirekisteriin pääsylle on tiukat kriteerit ja rekisteriin hyväksytyillä on kovan tason koulutus ja osaaminen, mutta rekisterin käyttö ei ole velvoittavaa, mikä aiheuttaa sekavia käytäntöjä. Toisaalta jos viranomaiset eivät rekisterissä oloa edellytä, ei se kannusta tulkkeja käymään läpi tiukkaa ja kallista prosessia rekisteriin pääsemiseksi.

Toinen tapa varmistaa tulkkien pätevyys laajemminkin olisi tulkkien auktorisointi, mitä myös KAJ:n ja SKTL:n edellä mainitussa kannanotossa ehdotetaan. Mallia voisi ottaa kääntäjien auktorisointijärjestelmästä. Tulkki-nimikkeen suojaaminen auttaisi erottamaan pätevät tulkit ja  korostaisi sitä, että kyseessä on asiantuntija-ammatti.

Oli laadunvarmistustapa mikä tahansa, tulisi tulkkausten tilaajilla olla jokin selkeä, tehokas malli, jonka mukaan he voisivat toimia, jokin tehokas keino todentaa tulkin asiantuntijuus puolueettomasti. Siksi ylipäänsä kehitetään erilaisia standardeja, auktorisointeja, ohjeistuksia ja käytänteitä, että ne auttavat aiheeseen perehtymätöntä hahmottamaan nopeasti, mikä on oikea tapa toimia. Kuten edellä mainitussa KAJ:n ja SKTL:n yhteisessä kannanotossakin todetaan, ”tulkkien osaamista tulisi mitata yhteisillä, luotettavilla kriteereillä.” Vaadittujen laatukriteerien noudattamisesta on tehtävä myös velvoittavaa.
Halpa hinta voi tulla kalliiksi
On tärkeää huomata, että asiantuntijatyön on oltava myös kannattavaa ja panostuksensa arvoista. Esimerkiksi kilpailutuksissa painotetaan usein hintaa laadun kustannuksella. Viime syksynä ilmestyneessä Suomen Asianajajaliiton Advokaatti-lehdessä todetaan, että asianajajien keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ”Kilpailutus ei näytä asianajajien mielestä tuoneen valtionhallinnolle kustannussäästöjä, vaan heikko tulkkaus hidastaa prosessia ja tulee lopulta kalliiksi.” Asianajajaliiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Antti Riihelä toteaa jutussa, että ”Huono tulkkaus maksaa moninkertaisesti, eikä vakavilla oikeudenloukkauksilla edes ole hintalappua.” Onko tällä ollut mitään vaikutusta viranomaiskäytäntöihin viimeisen vuoden aikana?

Onko edes asianmukaista, että tulkkaustoimeksiantoja kilpailutetaan? Tätä on alalla mietitty, kun kerta toisensa jälkeen kilpailutuksissa hinta ratkaisee ja tulkeille maksettava palkkio on alan alhaiseen hintatasoonkin nähden hyvin alhainen. Euroopan unionin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetussa direktiivissä 2010/64/EU todetaan, että ”tarjottavan tulkkauksen on oltava riittävän laadukasta, jotta sen avulla voidaan turvata menettelyn oikeudenmukaisuus erityisesti varmistamalla, että epäillyt tai syytetyt henkilöt tuntevat heitä vastaan vireillä olevan asian ja kykenevät käyttämään oikeuttaan  puolustukseen.” Onko kilpailutusmenettelyllä edes mahdollista taata tämä laatu joka tilanteessa?

Alhainen palkkiotaso syö alan osaamisvarantoa. On päteviä tulkkeja, jotka miettivät alan vaihtoa tulkkausalan surkeiden palkkioiden takia. KAJ:n Kajawa-lehden paperiversiossa 1/2018 käsiteltiin KAJ:n toteuttaman tulkkien työehtoja ja palkkausta käsitelleen kyselyn tuloksia. Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa-antavia, sillä palkkoja ja palkkioita koskeviin kysymyksiin vastasi vain 56 tulkkia, mutta surullista luettavaa yhtä kaikki. 64 % ammatinharjoittajina toimivista tulkeista ja 67 % työkorvauksia saavista freelancereistä ei ole tyytyväinen nykyiseen palkkiotasoon eikä ihme, sillä tuntipalkkiot ennen veroja ovat alhaisimmillaan 20 euron molemmin puolin. Kun tästä vähennetään sosiaalikulut ja muut pakolliset maksut, ei käteen jää juuri mitään. Lisäksi yli 80 % ei saa tulkkaustilanteeseen valmistautumisesta mitään korvausta (ei-työsuhteisista freelancereista peräti 93 %) eikä suurin osa myöskään saa korvausta tulkkauspaikalle matkustamisesta. 

Meidän kieliasiantuntijoiden on tärkeää pitää lippu korkealla ja tuoda asiantuntijuuttamme näkyväksi. Viranomaisten valistus on hidasta ja työlästä, mutta kukaan muu ei sitä tee, vain me kaikki yhdessä. On vietävä sanaa eteenpäin. On tuotava esiin omaa asiantuntijuutta ja vaadittava sitä muilta. Ollaan ylpeitä ammattitaidosta ja kerrotaan muille, mitä se pitää sisällään ja miten sen avulla voidaan varmistaa monikielisen viestinnän huippulaatu ja viestintätilanteiden sujuvuus. Ja miksi siitä kannattaa maksaa.

Oletko tulkki? Ota asia puheeksi työnantajasi tai työn tilaajan kanssa. Mietitkö, mistä lähteä liikkeelle? Ota yhteyttä KAJ:n toimistoon, niin mietitään yhdessä!

Suvi Seikkula
puheenjohtaja

Suvi Seikkula_kuva Jarno Mela
- Onko edes asianmukaista, että tulkkaustoimeksiantoja kilpailutetaan? kysyy Suvi Seikkula kirjoituksessaan.

Palaa otsikoihin


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä